Mitä tekoälyautomaatio maksaa talotekniikan yritykselle?

Lyhyt vastaus

Tekoälyautomaatio maksaa talotekniikan yritykselle 1 000–15 000 euroa kuukaudessa sen mukaan, ostetaanko pelkkä valmennus, valmiit työnkulut vai kokonainen kehityskumppanuus. Ratkaiseva luku ei ole kuukausihinta vaan se, mitä yhteistyö tuo takaisin: automatisoitavan työn tuntimäärä kerrottuna todellisella tuntikustannuksella, ja sen päälle hankinnoista tuleva 2–4 prosentin säästö.

Tämä on ensimmäinen kysymys jokaisessa tapaamisessa, ja se on oikea kysymys. Tässä ovat hinnat ja tässä on tapa laskea itse, kannattaako se teillä.

Kolme hintatasoa

Taso	Hinta / kk	Mitä sisältää	Kenelle
Osaaminen	1 000 €	Neljä tuntia sessioita kuukaudessa, AI-championien valmennus, kirjalliset ohjeet	Yritys, joka haluaa väkensä osaavan käyttää tekoälyä kunnolla ennen kuin mitään rakennetaan
Työnkulut	6 500 €	Edellinen sekä yli kymmenen valmista automaatiota käyttöön ja 1–2 räätälöityä työnkulkua kuukaudessa	Yritys, jolla on tunnistettuja toistuvia prosesseja ja halu saada ne pois käsityöstä
Kumppani	alkaen 15 000 €	Edelliset sekä enemmän työtä paikan päällä ja koko liiketoiminnan säästökohteiden läpikäynti	Yritys, jossa on useita toimipisteitä tai riittävästi volyymia jatkuvaan kehittämiseen

Hinnat ovat alv 0 %. Kaikki tasot ovat kuukausisopimuksia yhden kuukauden irtisanomisajalla. Osaaminen-tasolla suosittelemme kolmen kuukauden jaksoa, koska lyhyemmässä ajassa valmennus ei ehdi tuottaa mitään — se on suositus, ei sitoumus.

Mistä hinta oikeasti muodostuu

Kolme asiaa nostaa hintaa:

Montako järjestelmää mukana on. Pelkkää sähköpostia koskeva työnkulku on nopea. Työnkulku, joka lukee tarjouspyynnön sähköpostista, hakee hinnat kolmelta toimittajalta, kirjaa tilauksen ERP:iin ja päivittää työmaan katelaskelman, koskee neljää järjestelmää — ja jokainen niistä on oma selvitystyönsä.

Onko rajapintoja. Jos järjestelmässä on kunnollinen rajapinta, työ on suoraviivaista. Jos ei ole, automaatio käyttää järjestelmää samalla tavalla kuin ihminen. Se toimii, mutta rakentaminen vie enemmän aikaa ja valvontaa tarvitaan enemmän.

Paljonko virhe maksaa. Automaatio, joka kirjoittaa sähköpostiluonnoksen ihmisen hyväksyttäväksi, saa joskus mennä vikaan. Automaatio, joka tekee 40 000 euron materiaalitilauksen, ei saa. Jälkimmäinen tarvitsee tarkistukset, rajat ja lokituksen — se on iso osa työtä, eikä siitä tingitä.

Laskukaava, jolla saatte oman lukunne

Tarvitsette kolme lukua:

Tunnit vuodessa. Montako tuntia yksi ihminen käyttää tähän viikossa? Kerro 45:llä ja tehtävää tekevien määrällä.
Todellinen tuntikustannus. Ei bruttopalkka tunnissa vaan sivukulut mukaan luettuna — käytännössä palkka × 1,3–1,5 jaettuna vuosityötunneilla. Työnjohtajalla tämä on Suomessa tavallisesti 45–70 €/h.
Automatisoitava osuus. Realistisesti 60–85 prosenttia tehtävästä, ei sataa. Poikkeukset jäävät ihmiselle, ja niin kuuluukin.

Vuosisäästö = tunnit vuodessa × tuntikustannus × automatisoitava osuus
Takaisinmaksuaika (kk) = (kuukausihinta × 12) ÷ vuosisäästö × 12

Esimerkki: materiaalitilaukset

Neljä työnjohtajaa, jokainen käyttää noin kolme tuntia viikossa materiaalien hintavertailuun ja tilaamiseen.

Tunnit vuodessa: 3 × 45 × 4 = 540 h
Tuntikustannus: 55 €/h
Automatisoitava osuus: 75 %
Vuosisäästö työajassa: 540 × 55 × 0,75 = 22 275 €

Tämän päälle tulee hankintahinnan säästö, ja se on yleensä isompi erä. Kun kilpailutus tehdään automaattisesti jokaiselle tilaukselle eikä vain isoille erille, hintaero on tavallisesti 2–4 prosenttia tilauksen arvosta. Miljoonan euron vuosivolyymilla se on 20 000–40 000 euroa.

Yhdessä nämä näkyvät suoraan käyttökatteessa. Laskelma menee näin: materiaalit ovat noin 40 prosenttia liikevaihdosta ja alihankinta noin 30 prosenttia, joten 1,5–4 prosentin hankintasäästö tarkoittaa noin 0,6 prosenttiyksikköä materiaaleista ja noin 0,5 prosenttiyksikköä alihankinnasta. Säästynyt työaika tuo vielä noin 0,1 prosenttiyksikköä. Yhteensä 1–2 prosenttiyksikköä eli 20 miljoonan euron liikevaihdolla 200 000–400 000 euroa vuodessa.

Isompia lukuja näkee luvattavan, mutta ne eivät kestä tarkastelua: viiteen prosenttiyksikköön pääseminen edellyttäisi materiaalikustannusten leikkaamista yli kymmenellä prosentilla, eikä kukaan alalla usko siihen — eikä pidäkään.

Työnkulut-taso maksaa 78 000 euroa vuodessa. Pelkkä materiaalihankinta ei sitä kata, mutta kahden tai kolmen muun työnkulun kanssa se kattaa sen selvästi. Siksi tasolla rakennetaan useampi työnkulku eikä yhtä.

Mitä hintaan ei kuulu

Kuukausihintaan ei sisälly kielimallien käyttökulut eivätkä mahdolliset kolmannen osapuolen lisenssit. Talotekniikan yrityksen tavallisilla volyymeilla puhutaan kymmenistä tai joistakin sadoista euroista kuukaudessa, ei tuhansista — mutta se on oma kuluerä ja se kerrotaan etukäteen.

Uutta ohjelmistoa ei tarvitse hankkia eikä nykyistä vaihtaa. Se on tarkoituksellista: uuden järjestelmän käyttöönotto on juuri se kustannus, joka kaataa nämä hankkeet.

Milloin kannattaa olla ostamatta

Jos toistuvaa toimisto- ja tietotyötä on vähän — vaikkapa alle kymmenen hengen yritys, jossa toimistotyötä tekee yksi ihminen osa-aikaisesti — kuukausihinta ei tule katetuksi. Sanomme sen mieluummin ensimmäisessä tapaamisessa kuin kuudennen laskun kohdalla.

Sama pätee, jos talossa ei ole ketään, joka pystyy käyttämään pari tuntia kuukaudessa yhteistyöhön. Automaatio, jolla ei ole omistajaa, lakkaa toimimasta ensimmäisen järjestelmäpäivityksen jälkeen.